Peter Pan: Ja tästä koskaan Kasva en        

Kävin katsomassa näytelmän Peter Pan. Näytelmä oli selvästi suunnattu perheen nuorimmille, mutta se osoittautui hauskaksi näytelmäksi myös nuorille ja vanhemmille. Ajoittain näytelmä oli kyllä hieman tylsähkö, mutta suurimmaksi osaksi sen katseleminen oli mielenkiintoista. Näytelmästä teki hyvän se, että se ei ollut ennalta arvattava, koska esimerkiksi lopussa kapteeni koukusta ja Peter Panista tulee ystäviä. Hieman oudon näytelmästä teki se, että Peter Pan oli tyttö, joka oli uutta minulla. Tämä ei kuitenkaan jäänyt häiritsemään. Näytelmän yksi teemoista oli kapteeni koukun viha Peter pania kohtaan ja uhoaa tappavansa tämän jos vain saa tilaisuuden. Näytelmä ei kuitenkaan ollut juoneltaan synkkä vaikka sellaisiakin kohtia oli vaan se oli positiivinen ja hauska.  
             Näytelmän tanssien koreografiat olivat loistavia. Lalut olivat toisaalta hyviä, mutta hieman ärsyttäviä ja jäivät soimaan päähän. Lavastus oli nykyaikainen ja sen yksinkertaisuus teki siitä hieno. Näytelmän aiheena oli isoksi kasvamisen inhoaminen, josta esimerkkinä toimivat kadonneet pojat, sekä Peter Pan.             
             Näytelmä oli pienoisesta tylsyydestään huolimatta hauska ja hyvin käsikirjoitettu. Sen katsominen oli nautinnollista suurimmaksi osaksi ja tunsi itsensä taas nuoremmaksi kun kuuntelin lasten naurua ja iloisuutta.